Henrikinkirkosta katsoen

Kirkko on nyt keskellä kylää. Samalla paikalla tietenkin kuin ennenkin, mutta silti se enemmän on. Kellotorniko sen tekee , vai rakennuksen iso koko? Isossa talossa on isot ikkunat, joista kevät ja kesä on suorastaan tulvinut sisään. Luonto tulee valoineen ja muuttuvine väreineen väkisin osaksi sisustusta.

Tärkeintä ovat olleet kirkolle tulevat ihmiset. Päiväkotilapset vihreissä huomioliiveissään, koululaiset istuskelemassa nurmikolla pyöriensä vieressä koulukirkon alkua odotellen. Tutut ja tuntemattomat saapumassa eri tilaisuuksiin.

Olemme saaneet elää Henrikissä uuden kasvun aikaa. Siitä todistaa ihan konkreettisesti Vasaramäen alakoululaisten syksyllä istuttama tulppaanipenkki, joka on upeasti kukkinut loppukeväästä. Syksyllä, keskellä raskainta rakennustyötä istutetut sipulit kukoistivat yhdessä valmistuneen kirkkorakennuksen kanssa.

Yhteen tuleminen on seurakuntalaisuuden perusolemus. Yhdessä veisaamme, yhdessä rukoilemme, yhdessä koemme yhteyttä Jumalaan. Tätäkin tarvitsemme, vaikka Jumala kuinka väkevästi puhuttelisi luonnossa.

Uusi Henrikinkirkko kutsuu innostumaan yhdessä, sen perussanoma on: Tule mukaan! Innostuksesi saa siunauksen, etsintäsi ja kaipuusi tulee kuulluksi.

Henrikinseurakunnan kappalainen